Joulumieli tulee joka vuosi aina vaan myöhempään ja myöhempään. Tai on se tullut jo pitkään vasta aivan viime hetkillä, ihme että on edes tullut. Tosin hyvä että on tullut. Samantien tuo on kyllä ollut sitten poiskin. Ei vaan osa nauttia Joulusta. Mitä se edes on. Traditioista ei voi puhuakaan, muuta kuin että ompahan vapaata. Tosin nytkin takaraivossa jyskyttää sitä ja tätä, mutta ehkä maailmani ei kaadu jos sysään ne muutamaksi päiväksi syrjään. Olkoon mieltä tai ei nautin nämä muutamat päivät hyvässä seurassa, olkoon sitten vaikka joulun kunniaksi. Seura on kuitenkin ykkösluokkaa, ja sillä mennään.

Joulussa on kyllä se hyvä puoli että heti kohta sen jälkeen alkaa uusi vuosi. Mitään maata mullistavaa siinä nyt sentään tapahdu, mutta jotain symboliikkaa uudesta alusta siinä kuitenkin on. Tykkään vuoden vaihtumisesta kyllä huomattavasti paljon enemmän kuin joulusta. Sitä odotellessa ensi yön lahjojen paketoimisurakkaan (kuten joka vuosi). Mieli puuttuu, mutta ehkäpä se siitä sitten yöllä tai huomenna. Uusi vuosi tulee kuitenkin oli mieltä tai ei, ja yleensä sitä mieltä minulla on. Montusta taasen uuteen nousuun (niinkuin joka uusi vuosi).